uusi vuosi, uudet kujeet

Varautukaa pitkään tekstiin.
 On vuoden 2012 viimeinen päivä. Koskaan ei tule olemaan vuonna 2012 kello 13.30. Enää koskaan en istu aamupalalla ajatellen että nyt on vuosi 2012. Tai toki voin ajatella mutta silloin todennäköisesti olen menettänyt järkeni.

Vuosi vaihtuu hieman reilu kymmenen tunnin kuluttua. Tyhjentävä ajatus, että tämä vuosi vain yhtäkkiä loppuu. Kaikki päivittää facebookissa kuinka "tulen kaipaamaan tätä vuotta ja olen saanut vaikka mitä aikaiseksi ja kaikkea mahdollista on tapahtunut,en voisi odottaa parempaa vuotta!" jne. Näitä päivityksiä lukiessani tajusin että en ole tehnyt juuri mitään erikoista ja merkittävää tänä vuonna. 

Tässä pikakelauksena vuoteni 2012 kuvien kera: 

Vuosi 2012 alkoi ystäväni silloisen poikaystävän parvekkeelta. Ei pahalla, mutta ei kovin hohdokas alku. Okei olin parhaiden ystävieni seurassa ja vietimme hauskaa aikaa, mutta vuoden alku olisi voinut olla hohdokkaampi. 

Talvella en tehnyt mitään. En siis niin yhtään mitään. Ainakaan en muista koko talvea. 

Keväällä oli yhteishaku. Se oli pelotttavaa. Hain sammon keskuslukioon ykkösvaihtoehtona ja kalevan lukioon kakkosvaihtoehtona. Kesän odotus oli ihanaa, ja kävin myös isäni kanssa Milanossa hakemassa esimakua kesästä. 

                                      

Milanossa oli ihanaa ja sai viileään kevääseen vähän kesän tuntua! 

Sitten kohti kesää. Kesällä olin välillä töissä eräässä pitopalvelussa, mutta ne hetket kun en ollut töissä vietin ystävieni kanssa tai yksin hengaillen. Kesällä meillä oli myös samban sm-kisat, sambakarnevaalit. 

 Eräs ystäväni Siri asuu vesilahdessa ja teimme unohtumattoman skootteriretken sinne metsään! Matka kesti varmaan tunnin ja oli hauskaa ajella kavereiden kanssa paikkaan jonne kukaan ei osannut mennä :)

 

 Kävin myös Tampereen kameraseuran järjestämällä valokuvauskurssilla, josta taisin joskus aikaisemmin mainitakin.

Kesän loppupuolella yhteishaun tulokset tulivat. Ohjeena oli mennä siihen kouluun minne oli ensisijaisesti hakenut. Marssin siis sammon keskuslukioon ja olin toiveikas että pääsisin sisään. Kun paniikissa etsin nimeäni listasta, sitä ei löytynyt. Menin kysymään koulun opolta että osaisiko hän auttaa - sillä minulla oli parempi keskiarvo kun ystävälläni joka oli päässyt sisään. Koulun opo sanoi että haussa oli tapahtunut joku kömmähdys ja minua ei ollut missään rekisterissä, ei edes niissä jotka eivät olleet päässeet sisään. Otin opiskekupaikan siis kalevan lukiosta, joka oli minun toinen vaihtoehtoni. Olen tyytyväinen että en mennyt samkeen, kalu on nimittäin aivan mahtava:) 

 Syyskuvia en tänne taida laittaa koska aikaisemmin jo laitoin aika paljon kuvia syksyiseltä metsäretkeltäni.

Mutta sitten kohtia talvea ja JOULUA! 

 Meillä on kotona tapa koristella joulukuusi todella suurella määrällä koristeita. Kuvaa jotenkin meidän perhettä hyvin, eikö totta?

Tässä oli minun vuoteni 2012. Millainen sinun vuotesi oli? 

Ihanaa uutta vuotta kaikille! Muistattehan pitää hauskaa tänään mutta tietysti sopivassa mittakaavassa!

uudenvuoden juhlija, roosperi 

kapinoiva nuori...

Ystäväni Veera antoi minulle haasteen jossa pitäisi vastata random kysymyksiin random vastauksilla. Erikoinen persoona kun olen, en aio tätä haastetta ottaa vastaan. Okei tähän on muukin selitys kuin "kapinoiva nuori", sanon nyt ehkä ilkeästi jotain kohtaan mutta ketään ei kiinnosta esimerkiksi tuollaiset kuin : " kauanko päivästä vietät koneella?" tai "lempi eläimesi?". Silloin eka-nelos luokilla kavereiden ystäväkirjoihin oli kiva kirjoitella lemppari eläimiä ja lemppari ruokia mutta minua  ei ainakaan enää 16-vuotiaana kiinnosta ihmisten  lempieläimet. Älkäähän nyt ymmärtäkö väärin tätä, en haasta riitaa, mutta jos todella haluan tietää jonkun tutun/tuntemattoman ihmisen lempieläimen niin marssin hänen luokseen ja pamautan kysymyksen ilmoille: "moi,mikä sun lempieläin on? "
Ja se kuka nyt lukee tätä ja kihisee raivosta, en tarkoita tätä mitenkään henkilökohtaisesti! Melkein kaikki noista asioista tiesin jo etukäteen kyseisestä ystävästäni joka tämän haasteen antoi , joten tämä asia ei hänen kohdallaan minua ärsytä. Mutta olen lukenut muitakin blogeja (tuiki tuntemattomien ihmisten) ja niissä on ollut samankaltaisia kyselykaavakkeita täytettävänä. Ja suoraan sanottuna en jaksanut lukea tekstiä loppuun saakka. Jos kysymyksinä olisi ollut jotain mielipiteitä tai "henkilökohtaisia" asioita, joihin kenelläkään muulla ei olisi samanlaista vastausta, olisin todennäköisesti äärimmäisen innokas vastailemaan/lukemaan sellaisia! Mutta kun melkein kaikkien lempieläin on joko koira tai kissa, niin ei tuollaisessa ole mitään hehkua - minun mielestäni. Jokaisella saa ja pitää  olla omat mielipiteet ja joukkoon pitää mahtua muutama tällainen kapinallinenkin!
Mielipiteistä tuli mielee, että meillä oli tuossa pari päivää sitten kahden kaverini kanssa antoista whatsapp -keskustelut aiheesta "kuuluuko leffatietämys yleissivistykseen?". Se oli todella antoisaa. Jokaisella meillä oli selkeästi oma mielipide ja toimme ne julki aikas mahtipontisesti. Mielipiteiden julki tuominen on mahtava tunne! Varsinkin silloin kun joku muu on aivan eri mieltä ja osaat perustella oman näkökantasi! Se fiilis, huikee eikö olekin?

Tulipas pitkä teksti ilman kuvia... No ei tähän oikein voi lisätä mitään aiheeseen sopivaa kuvaa...
p.s.ettehän ota kukaan tätä henkilökohtaisesti jos rakastatte lempparieläin -aiheisia kyselyjä!

joulua odotellessa,rospe

joulun odotus käynnissä

Tampere on mahtava asuinpaikka. Ainakin yhdestä syystä,ellei monestakin. Näin joulun alla tuo syy on Tampereen mahtava Joulutori. Kyseinen tori avattiin 5.12, ja jo noin viikkoa aikaisemmin  päivystin Keskustorin lähettyvillä että ehtisin ensimmäisenä hehkuttamaan joulun mahtavuutta muiden jouluhömppien kanssa. Kävi kuitenkin niin, että pääsin asioimaan joulutorilla ensimmäistä kertaa tänään, eli kaksi päivää sen aukeamisen jälkeen. Harmi. Mutta tämän asian voin korjata siten,että käyn joulutorilla tuplasti enemmän kuin normaali ihminen! Toisaalta,tämän tein jo viime vuonna. Eli se ei pelasta tilannetta. Joulutorilla vietin vuosi sitten varmasti enemmän aikaa kuin kotona. En valehtele. No ehkä liioittelen. Mutta joka tapauksessa joulutori on suuri osa joulun odotustani, ja jos joku haluaa tavoittaa minut joskus, tule joulutorille - lupaan olla siellä.
Juuri äsken sain siis ulkovaatteeni revittyä raivokkaasti päältäni ja heti suuntasin koneelle kertomaan mahtavasta kokemuksestani. Ja kamera oli tietenkin mukana joulutorilla, joten tekin jotka ette ole vielä käyneet kyseisellä torilla saatte hieman esimakua sen mahtavuudesta ! Ja ei, minua ei ole palkattu hehkuttamaan joulutoria,teen sen täysin vapaaehtoisesti!

ah! suosittele!nam!

Jännää, että vielä puolitoista vuotta sitten vihasin kylmyyttä ja oikeastaan kaikkea muuta kuin kesää. Nyt, syksy oli aivan mahtavaa aikaa ja tämä joulu on vielä parempaa! Kylmyys ei haittaa pätkääkään ja ulkona on niin kaunista! Nappaa siis kamera mukaan ja tepastele pihalla, kuvista saa oikeasti hienoja talvella!! 

Joulutonttusi, Roosa